Maailman paras kilpailematta kenenkään kanssa

Sinun vispipuurosi oli vaaleanpunaisinta ja kuohkeinta. Lihakastikkeesi maukkainta, poronkäristyksesi mehevintä. Neulomasi villapaidat uskomattoman taidokkaita. Ilahtumisesi kohdatessa aina niin aitoa.

Kerroit usein elämästäsi, joka ei 1920-luvun puolivälissä syntyneelle evakkokokemuksineen ollut se helpoin. Pienenä sairastit polion, joka jätti jälkensä jalkaterääsi ja leiman minäkuvaasi.  Kerroit arvokkaista kokemuksistasi, mutta harvoin minulla oli viisautta syventyä niitä todella kuuntelemaan. Onneksi sentään jotain huomaan kuulleeni, nähneeni ja mukaani saaneeni.

Olit työssäkäyvä voimaleidi, viiden lapsen äiti, ammattijärjestö- ja myöhemmin taloyhtiöaktiivi. Tänään olisit täyttänyt 97.

Maailman paras mummu – kilpailematta kenenkään kanssa – E. Saarisen muumi(mamma)filosofian mukaan.

Kuinka paljon aukeaakaan nyt, kun sinua lämmöllä muistelen.
Kuinka paljon enemmän näenkään sinussa nyt,
kun tunnen paremmin elämää, ja itseäni.

Keväällä 2017 nukuit pois ja silloin kuvan kasvi muutti meille. Sittemmin ohjelmaan on kuulunut ruukusta toiseen muuttoa, satunnaista huolta selviytymisestä sekä olosuhteiden ja hoidon oikeellisuudesta. Ja nyt, reilun viiden vuoden jälkeen, hän yllättää kukkimalla. Loppumattomat ovat luonnon ihmeet.